Kylmäjärjestelmän vuototarkastus: F-kaasuvälit ja vaiheet
Vuototarkastus vaihe vaiheelta: 12, 6 tai 3 kuukauden välit CO2e-tonnimäärän mukaan, kirjanpito, suorat ja epäsuorat menetelmät, EN 14624 -ilmaisimet ja korjauksen jälkeinen tarkastus.
Tärkeimmät asiat
- Tarkastusväli riippuu täytöksestä hiilidioksidiekvivalenttitonneina: 12, 6 tai 3 kuukautta, ja vuodonilmaisujärjestelmän kanssa kaksi kertaa pidempi [1].
- Tarkastuksen tekee pätevöitynyt henkilö. Se alkaa kirjanpidon läpikäynnillä ja jatkuu koko järjestelmän tarkastuksella [1].
- Elektronisen vuodonetsimen on oltava kalibroitu, ja sen on havaittava EN 14624:n mukaan vähintään 5 g/vuosi [3].
- Vuoto on korjattava ilman aiheetonta viivytystä ja seurattava uudella tarkastuksella aikaisintaan 24 tunnin käytön jälkeen ja viimeistään kuukauden kuluttua korjauksesta [1].
- Asetuksen (EY) 1516/2007 aiemmat vakiovaatimukset on kumottu. Noudata hyvää käytäntöä ja valmistajan ohjeita [2].
Ennen kuin aloitat
F-kaasuasetuksen mukaisen vuototarkastuksen saa tehdä vain työhön pätevöitynyt henkilö [1]. Selvitä järjestelmän kylmäaine, täytös ja se, onko siinä vuodonilmaisujärjestelmä, ja määritä tarkastusväli. GWP-laskuri muuntaa kilogrammat hiilidioksidiekvivalenttitonneiksi ja näyttää tarkastusvälin. Varmista, että työvälineet toimivat: kyseiselle kylmäaineelle tarkoitettu kalibroitu elektroninen vuodonetsin, vuodonetsintäneste, painemittarit tai digitaaliset mittalaitteet sekä lämpömittarit.
Halogenoitujen kylmäaineiden elektroniset vuodonetsimet testataan EN 14624:n mukaan. Vuoden 2020 painoksen mukaan herkkyyden on oltava vähintään 5 g vuodessa, ja laite on tarkastettava säännöllisesti kalibroitua vertailuvuotoa vasten [3]. Syttyville kylmäaineille ja CO2:lle tarvitaan juuri kyseiselle kylmäaineelle tarkoitettu vuodonetsin.
Vaihe 1: Käy kirjanpito läpi
- Onko kirjanpito olemassa, ja vastaavatko kylmäaine ja täytös laitteen arvokilpeä?
- Milloin edellinen tarkastus tehtiin, ja oliko tulos huomautukseton?
- Onko kylmäainetta lisätty edellisen tarkastuksen jälkeen? Lisäykset ilman tunnettua syytä viittaavat vuotoon.
- Onko aiemmat vuodot dokumentoitu, ja onko uusintatarkastukset tehty?
- Jos vuodonilmaisujärjestelmä vaaditaan tai on asennettu: onko se tarkastettu viimeisen vuoden aikana?
Vaihe 2: Tarkasta järjestelmä silmämääräisesti
Käy läpi koko järjestelmä, ei pelkkää koneikkoa. Etsi öljyjälkiä, jotka paljastavat usein kylmäainevuodon kohdan, sekä korroosiota, hankautuneita tai täriseviä putkia, löysiä putkikannakkeita, vaurioitunutta eristystä ja kapillaariputkien vaurioita. Ole erityisen tarkka liitoksissa, laipoissa, laippaliittimissä, venttiilien karoissa ja huoltoventtiileissä, varoventtiileissä, painekytkimissä, kompressorin tiivisteissä sekä lämmönsiirtimien läpivienneissä.
Vaihe 3: Etsi vuotoja suoralla menetelmällä
Suorassa menetelmässä etsitään itse vuotokohtaa. Liikuta vuodonetsimen anturia hitaasti, noin 2–5 cm sekunnissa ja mahdollisimman lähellä pintaa, kaikkien liitosten ja komponenttien ympäri. Ilmaa raskaammilla kylmäaineilla aloita ylhäältä ja etene alaspäin, ja pysäytä mahdollisuuksien mukaan puhaltimet, jotka levittävät kaasua. Varmista hälytys vuodonetsintänesteellä: kuplat näyttävät tarkalleen, missä vuoto on. Tarkasta matalapainepuoli järjestelmän seistessä, koska paine on siellä seisonnan aikana korkeampi.
Vaihe 4: Tarkasta epäsuorilla menetelmillä
Epäsuorat menetelmät osoittavat, että jokin on vialla, mutta eivät paikanna vuotoa. Vertaa käyttöarvoja aiempiin arvoihin samankaltaisissa käyttöolosuhteissa: paineita ja kylläisiä lämpötiloja, tulistusta ja alijäähdytystä, nestepinnan tasoa näkölasissa tai pinta-anturissa, kompressorin virtaa ja lämpötiloja. Pieni alijäähdytys, kuplat näkölasissa täydellä kuormalla, suuri tulistus tai laskeva nestepinta voivat tarkoittaa, että kylmäainetta puuttuu. Poikkeamat on selvitettävä suoralla menetelmällä.
Vaihe 5: Korjaa ja dokumentoi
- Vuoto on korjattava ilman aiheetonta viivytystä [1]. Jos piiri on avattava: ota kylmäaine talteen talteenottolaitteella, korjaa, tee painekoe ja tiiviyskoe, tyhjiöi ja täytä.
- Kirjaa huoltopäiväkirjaan päivämäärä, tarkastuksen tekijä ja hänen pätevyystodistuksensa numero, menetelmä, tulos, vuotokohta, tehdyt toimenpiteet sekä lisätyn tai talteen otetun kylmäaineen määrä.
- Suunnittele seurantatarkastus. Se on suoritettava aikaisintaan 24 tunnin käytön jälkeen ja viimeistään kuukauden kuluttua korjauksesta, ja sen on osoitettava, että korjaus oli tehokas. Joidenkin liikkuvien laitteiden kohdalla (artikla 5(3)(a)–(c)) se voidaan tehdä suoraan korjauksen jälkeen [1]. Ruotsissa vuototarkastus vaaditaan myös järjestelmän asennuksen, muutostyön tai muun työn yhteydessä (asetus 2016:1128, 10 §), ellei kyseessä ole kiinteä hermeettisesti suljettu laitteisto, jonka CO2e-määrä on alle 5 t [5].
- Anna tiedot laitteiston haltijalle. Ruotsissa niitä tarvitaan valvontaviranomaiselle 31. maaliskuuta mennessä toimitettavaan vuosiraporttiin [4].
Yleisiä virheitä
- Tarkastetaan vain koneikko, ja laitoksen höyrystimet, putkistot ja venttiilit jäävät tarkastamatta.
- Käytetään vuodonetsintä, jota ei ole kalibroitu tai jota ei ole tarkoitettu kyseiselle kylmäaineelle.
- Lisätään kylmäainetta ilman, että vuotoa etsitään ja korjataan.
- Unohdetaan uusintatarkastus tai merkintä huoltopäiväkirjaan.
Laske itse
Artikkelin käsitteet
Lähteet
- Regulation (EU) 2024/573 on fluorinated greenhouse gases – EUR-Lex
- Commission Implementing Regulation (EU) 2026/1444 – repeal of (EC) 1497/2007 and 1516/2007 – EUR-Lex
- INFICON – Understanding EN 14624 and calibration requirements in Europe
- Naturvårdsverket – Att rapportera till tillsynsmyndighet
- Förordning (2016:1128) om fluorerade växthusgaser – Riksdagen