F-kaasuasetus (EU) 2024/573: mitä se merkitsee kylmälaitteille ja lämpöpumpuille

Mitä asetus kattaa

Asetus koskee fluorattuja kasvihuonekaasuja (F-kaasuja): HFC-, PFC- ja SF6-yhdisteitä ja muita liitteessä I lueteltuja aineita sekä liitteen II tyydyttymättömiä HFC- ja HCFC-yhdisteitä, joita kutsutaan usein HFO-yhdisteiksi ^[1]. Kylmä- ja lämpöpumppualalla se koskee kaikkia vaiheita: kylmäaineiden tuontia ja myyntiä, markkinoille tuotavia uusia tuotteita, asennusta, huoltoa, vuototarkastusta, kirjanpitoa ja talteenottoa laitteen käytöstä poistossa. Otsonikerrosta heikentäviä aineita, kuten R22, säännellään sen sijaan erillisellä asetuksella (EU) 2024/590 ^[4].

Vaatimusten täyttämisestä vastaa useimmiten laitteiston haltija eli luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, jolla on tosiasiallinen määräysvalta laitteen tekniseen toimintaan. Yleensä se on omistaja, mutta se voi olla joku muu, jos niin on sovittu ja tällä henkilöllä on todellinen määräysvalta.

Päästökielto ja velvollisuus estää vuodot

F-kaasujen tahallinen päästäminen on kiellettyä. Käyttäjän on toteutettava toimenpiteitä vuotojen estämiseksi, ja havaittu vuoto on korjattava ilman aiheetonta viivytystä. Korjauksen jälkeen sertifioidun henkilön on tarkistettava laitteisto uudelleen, aikaisintaan 24 tunnin käytön jälkeen ja viimeistään kuukauden kuluessa korjauksesta, osoittaakseen korjauksen tehokkuuden (artikla 4(5)). Joidenkin siirrettävien laitteiden kohdalla tarkastus voidaan tehdä heti korjauksen jälkeen ^[1].

Vuototarkastus: rajat ja välit

Vuototarkastusten väli riippuu kylmäainetäytöksestä hiilidioksidiekvivalenttitonneina (kg × GWP / 1 000). Puhtaille HFO-yhdisteille rajat ilmoitetaan sen sijaan kiloina ^[1].

Laitteissa, joissa on 500 t CO2e tai enemmän, on lisäksi oltava vuodonilmaisujärjestelmä, joka hälyttää haltijalle, ja järjestelmä on tarkastettava vähintään kerran vuodessa ^[1]. Hermeettisesti suljettuja laitteita, jotka on merkitty sellaisiksi ja joissa on alle 10 t CO2e, ei tarvitse tarkastaa vuotojen varalta. Puhtaille HFO-yhdisteille rajat ovat 1 kg, 10 kg ja 100 kg, ja merkityt hermeettisesti suljetut laitteet, joissa on alle 2 kg, on vapautettu ^[1]. Tarkastus vaihe vaiheelta on kuvattu vuototarkastusohjeessa.

Kirjanpito

Vuototarkastettavista laitteista haltijan on pidettävä kirjaa. Siitä on käytävä ilmi muun muassa asennetun, lisätyn ja talteen otetun kylmäaineen laatu ja määrä, työn tekijä ja tämän todistuksen numero, vuototarkastusten päivämäärät ja tulokset sekä tehdyt toimenpiteet. Kirjanpito on säilytettävä vähintään viisi vuotta ^[1].

Pätevyys

Asennus, korjaus, kunnossapito, huolto, vuototarkastukset, talteenotto ja poistaminen käytöstä on annettava sertifioitujen henkilöiden tehtäväksi, ja työtä muille tekevien yritysten on myös oltava sertifioituja. Asetuksen 2024/573 mukaan koulutuksen on katettava myös F-kaasujen vaihtoehdot, kuten hiilidioksidi, ammoniakki ja hiilivedyt. Kiinteiden kylmälaitteiden, ilmastointilaitteiden ja lämpöpumppujen sekä kuorma-autojen, perävaunujen, konttien ja rautatievaunujen kylmäyksiköiden sertifikaattien vähimmäisvaatimukset ovat täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2024/2215 ^[2]. Sertifioinnin järjestäminen vaihtelee maittain. Ruotsin tilannetta kuvataan Ruotsin sääntöjä käsittelevässä artikkelissa. Täytäntöönpanoasetuksessa määritellään henkilösertifikaattityypit: A1 (kaikki F-kaasuja ja hiilivetyjä koskevat työt), A2 (sama laitteille, joissa on alle 3 kg tai alle 6 kg merkityissä hermeettisesti suljetuissa järjestelmissä), B (CO2), C (ammoniakki), D (vain F-kaasujen talteenotto samoihin rajoihin asti) ja E (vain vuototarkastukset ilman kylmäainekiertoon puuttumista). Vanhan asetuksen (EU) 2015/2067 mukaiset sertifikaatit (luokat I–IV) vastaavat tyyppejä A1, A2, D ja E, mutta niitä saa käyttää edelleen vain asetuksen 2024/573 10 artiklan edellyttämän tietojen päivittämisen jälkeen.

Huoltokiellot korkean GWP:n kylmäaineille

1. tammikuuta 2025 alkaen on kiellettyä käyttää F-kaasuja, joiden GWP on vähintään 2 500, kylmälaitteiden huoltoon ja kunnossapitoon. Regeneroituja tai kierrätettyjä kaasuja, joilla on näin korkea GWP, saa edelleen käyttää 31. joulukuuta 2029 asti. Ilmastointilaitteiden ja lämpöpumppujen osalta vastaava kielto on voimassa 1. tammikuuta 2026 alkaen, ja regeneroitua tai kierrätettyä kaasua saa käyttää vuoden 2031 loppuun asti. 1. tammikuuta 2032 alkaen kiinteiden kylmälaitteiden raja tiukentuu arvoon GWP 750, mutta regeneroitua tai kierrätettyä kaasua saa silti käyttää. Poikkeukset koskevat sotilaslaitteita ja laitteita, jotka jäähdyttävät tuotteita alle −50 °C:een. Vuodesta 2032 voimaan tulevan GWP 750 -kiellon osalta ydinvoimaloita jäähdyttävät laitteet on niin ikään vapautettu kiellosta ^[1]. Nämä poikkeukset koskevat vain kylmälaitteita, eivät ilmastointia ja lämpöpumppuja (13 artiklan 3–5 kohta).

R404A-laitoksessa (GWP noin 3 900) tämä tarkoittaa, että uutta R404A:ta ei enää saa lisätä. Vuoto korjataan ja täydennys tehdään regeneroidulla kaasulla, tai kylmäaine vaihdetaan. Kylmäaineen vaihdon laskuri näyttää sopivat vaihtoehdot.

Uusien tuotteiden kiellot

Liite IV kieltää tiettyjen uusien tuotteiden markkinoille saattamisen, ja kullekin tuoteryhmälle on oma päivämäärä ^[1]. Muutamia kylmäalaa koskevia esimerkkejä:

• Kiinteät kylmälaitteet, joissa on F-kaasuja, joiden GWP on 2 500 tai enemmän: kielletty vuodesta 2020, paitsi laitteet, jotka jäähdyttävät alle −50 °C:n.
• Kaupalliseen käyttöön tarkoitetut vähintään 40 kW:n keskitetyt kylmäjärjestelmät (monikompressorikoneikot), joiden GWP on 150 tai enemmän: kielletty vuodesta 2022. Kaskadijärjestelmän ensiöpiirissä saa käyttää F-kaasuja, joiden GWP on alle 1 500.
• Itsenäiset kaupalliset jääkaapit ja pakastimet: HFC-yhdisteet, joiden GWP on 150 tai enemmän, kielletty vuodesta 2022, muut F-kaasut, joiden GWP on 150 tai enemmän, vuodesta 2025.
• Enintään 12 kW:n ilma-vesi-split-järjestelmät, joiden GWP on vähintään 150: kielletty 1. tammikuuta 2027 alkaen, paitsi jos se on tarpeen turvallisuusvaatimusten täyttämiseksi. Tämä koskee esimerkiksi lämpöpumppuja, joissa käytetään R32-kylmäainetta (GWP 675) ^[6].
• Enintään 12 kW:n ilma-ilma-split-järjestelmät, joiden GWP on 150 tai enemmän: kielletty vuodesta 2029. Vuodesta 2035 niissä ei saa olla F-kaasuja lainkaan, paitsi jos se on tarpeen turvallisuusvaatimusten täyttämiseksi.
• Paineilmankuivaimia koskeva poikkeus: Täytäntöönpanoasetus (EU) 2026/1975, annettu 8 päivänä syyskuuta 2026, sallii paineilman jäähdytyskuivaimien (vedenjäähdyttimet ja erillislaitteet 50 kW asti), joiden GWP on 150 tai enemmän, saattamisen markkinoille 1. tammikuuta 2027 ja 31. joulukuuta 2030 välisenä aikana, jos niissä on artiklan 12 kohdan 2 mukainen merkintä ^[8].

Liite on pitkä ja sisältää monia ehtoja. Lue kyseisen tuoteryhmän rivi asetuksesta ennen kuin valitset kylmäaineen uuteen projektiin. Liite IV koskee myös vedenjäähdyttimiä (chillers): komission mukaan yli 12 kW:n vedenjäähdyttimiä, joiden GWP on vähintään 750, ei saa saattaa markkinoille 1. tammikuuta 2027 alkaen.

Merkinnät

F-kaasuja sisältävät kylmälaitteet, ilmastointilaitteet ja lämpöpumput saa saattaa markkinoille vain merkittyinä (artikla 12) ^[1]. Etiketissä on ilmoitettava, että tuote sisältää F-kaasuja, kaasun nimi, määrä painona ja tonneina CO2e sekä GWP. Hermeettisesti suljetut laitteet merkitään sellaisiksi. Merkinnän on oltava luettava ja pysyvä, sijoitettuna huoltoporttien viereen tai osaan, joka sisältää kaasun, ja kirjoitettuna sen jäsenvaltion virallisella kielellä, jossa tuote saatetaan markkinoille. Jos kaasu vaihdetaan jälkiasennuksessa, laitteisto on merkittävä uudelleen uusilla tiedoilla (artikla 12(3)) ^[1].

Muoto on määritelty täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2024/2174, joka on voimassa 1. tammikuuta 2025 alkaen ja korvaa asetuksen (EU) 2015/2068. Etiketissä on teksti "sisältää fluorattuja kasvihuonekaasuja" ja paikka täytetyn määrän kirjaamiselle paikan päällä täytettävissä laitteissa ^[7]. Jälkiasennuslaskurissa on checklista, joka sisältää uudelleenmerkinnän.

Kiintiöt ja HFC-yhdisteiden vaiheittainen poistaminen

EU:n markkinoille saatettavien HFC-yhdisteiden määrää rajoitetaan kiintiöillä, jotka pienenevät asteittain ja saavuttavat nollan vuonna 2050 ^[1][5]. Kiintiöt koskevat tuottajia ja maahantuojia, mutta ne vaikuttavat kaikkiin hinnan ja saatavuuden kautta: korkean GWP-arvon kylmäaineista tulee kalliimpia ja vaikeammin saatavia kauan ennen kuin ne kielletään. Siksi kannattaa valita alhaisen GWP-arvon kylmäaine jo uusiin asennuksiin.

Vanhemmat säännöt, jotka eivät enää päde

Komission asetukset (EY) N:o 1497/2007 ja 1516/2007, joissa oli standardivaatimukset vuototarkastuksille, kumottiin asetuksella (EU) 2026/1444 ilman korvaavia säännöksiä ^[3]. Vuototarkastukset suoritetaan nyt nykyaikaisilla menetelmillä hyvän käytännön ja valmistajan ohjeiden mukaisesti.