Kylmäjärjestelmän painekoe: lujuus- ja tiiviyskoe vaihe vaiheelta
Vaiheittainen painekoe kylmäjärjestelmille: koepaine 1,1 tai 1,43 × PS, typpi, vaara-alue, tiiviyskoe, turvallisuus ja mitä koetodistukseen merkitään.
Tärkeimmät asiat
- Uudelle tai muutetulle kylmäjärjestelmälle on tehtävä lujuuskoe ja tiiviyskoe ennen kuin siihen täytetään kylmäainetta [1].
- Putkisto koestetaan vähintään paineella 1,1 × PS, kun järjestelmä kuuluu painelaitedirektiivin luokkaan I, ja korkeammissa luokissa vähintään paineella 1,43 × PS [1][2].
- Käytä kuivaa typpeä, älä koskaan happea tai öljypitoista paineilmaa, ja varmista, ettei paine voi nousta suunniteltua arvoa korkeammaksi [1].
- Kaasulla tehtävään kokeeseen varastoituu paljon energiaa. Eristä vaara-alue ja pysy siitä poissa paineen ollessa korkea.
- Dokumentoi koe pöytäkirjaan: koepaine, kesto, koeaine, tulos ja kokeen tekijä.
Miksi kaksi koetta?
Lujuuskoe osoittaa, että putket, liitokset ja komponentit kestävät paineen hyvällä varmuusmarginaalilla. Tiiviyskoe osoittaa, ettei järjestelmä vuoda. EN 378-2 edellyttää molempia paikan päällä kootuilta järjestelmiltä sekä muutostyössä muutetuilta osilta [1]. Valmistaja on yleensä jo koestanut komponentit, kuten kompressorit ja painesäiliöt. Paikan päällä koestetaan tällöin putkisto ja niiden väliset liitokset.
Mikä koepaine?
Koepaine perustuu järjestelmän osan suurimpaan sallittuun paineeseen (PS), joka on merkitty arvokilpeen ja dokumentaatioon. PS on eri korkea- ja matalapainepuolella, ja se riippuu kylmäaineesta ja ympäristön lämpötilasta, jolle järjestelmä on mitoitettu [1].
| Tapaus | Lujuuskokeen vähimmäiskoepaine |
|---|---|
| Putkisto järjestelmässä, joka kuuluu PED-luokkaan I tai hyvän konepajakäytännön piiriin (4 artiklan 3 kohta) | 1,1 × PS |
| Putkisto järjestelmässä, joka kuuluu luokkaan II tai korkeampaan | 1,43 × PS |
Luokka määritetään painelaitedirektiivin 2014/68/EU mukaan PS:n, putkikoon tai tilavuuden ja kylmäaineen aineryhmän perusteella [2]. Tarkista valmistajan ohjeista komponentit, jotka eivät kestä koepainetta, esimerkiksi tietyt venttiilit, anturit ja painekytkimet. Ne irrotetaan tai erotetaan kokeen ajaksi.
Vaihe vaiheelta
- Suunnittele koe: päätä PS, koepaine ja koeaine, mitkä osat koestetaan ja miten ne erotetaan muusta järjestelmästä. Tee riskinarviointi.
- Irrota tai erota komponentit, jotka eivät kestä koepainetta. Varoventtiilit yleensä irrotetaan ja liitäntä tulpataan, tai ne erotetaan, jotta ne eivät aukea kokeen aikana.
- Kytke typpipullo paineenalennusventtiilin kautta niin, että venttiilin jälkeen on painemittari ja varoventtiili tai painerajoitin, joka on asetettu hieman koepaineen yläpuolelle. Näin paine ei voi nousta suunniteltua arvoa korkeammaksi.
- Eristä ja merkitse putkien ympärillä oleva vaara-alue. Siellä ei saa olla ketään, kun painetta nostetaan tai pidetään koetasolla.
- Nosta painetta portaittain, esimerkiksi ensin puoleen koepaineesta ja sitten kymmenesosan portain, ja odota hetki jokaisella portaalla.
- Pidä koepaine vaaditun ajan. Lue painemittari ja varmista, ettei paine laske. Kukaan ei saa työskennellä putkien parissa paineen ollessa korkea.
- Laske paine tiiviyskokeen tasolle, joka saa olla enintään PS. Tee tiiviyskoe: etsi vuotoja kaikista liitoksista vuodonetsintänesteellä tai sopivalla vuodonetsimellä.
- Jos vuoto löytyy: päästä kaikki paine pois ennen korjausta. Tee korjauksen jälkeen uusi painekoe ja tiiviyskoe.
- Päästä typpi ulos turvallisesti, asenna varoventtiilit ja irrotetut komponentit takaisin ja jatka tyhjiöinnillä.
Koeaine
Käytä kuivaa, hapetonta typpeä. Happea ei saa koskaan käyttää, koska se voi sytyttää öljyn ja aiheuttaa räjähdyksen. Paineilma sisältää kosteutta ja usein öljyä, eikä sitä pidä käyttää kylmäjärjestelmissä. EN 378-2 sallii myös nesteellä tehtävän hydrostaattisen kokeen, mutta sitä käytetään kylmäjärjestelmissä harvoin, koska nestettä on vaikea poistaa [1].
Turvallisuus
Kaasulla tehtävään kokeeseen varastoituu paljon enemmän energiaa kuin nesteellä tehtävään kokeeseen samassa paineessa. Jos liitos tai putki pettää, osia voi sinkoutua suurella voimalla. Pidä vaara-alue eristettynä, käytä suojalaseja äläkä koskaan kiristä liittimiä tai kopauta putkia järjestelmän ollessa paineistettuna.
Koepöytäkirja
Kokeen jälkeen on laadittava pöytäkirja, joka säilytetään laitoksen dokumentaation mukana. Siitä on käytävä ilmi:
- Laitos, järjestelmän osa sekä koestetut putket ja komponentit.
- Lujuuskokeen PS ja koepaine, koeaine ja kuinka kauan painetta pidettiin.
- Tiiviyskokeen paine ja menetelmä.
- Tulos: hyväksytty, tai mitkä vuodot löydettiin ja korjattiin.
- Päivämäärä, nimi, yritys ja allekirjoitus.