Etelä-Korea: kylmäainesäännökset Clean Air Conservation Act -laissa, HFC-yhdisteiden vähentäminen, KGS
Kylmäainesäännöt Etelä-Koreassa: velvoitteet 20 RT alkaen, vuotuiset vuototarkastukset, huoltokirja ja RIMS, rekisteröidyt talteenottoyritykset, Kigali ja otsonilaki, painemääräykset ja KGS-koodit.
Tärkeimmät asiat
- Etelä-Korea ei kuulu EU:hun, joten F-kaasuasetus ei ole siellä voimassa. Asennettujen laitteistojen kylmäaineita säännellään Clean Air Conservation Act -lailla (대기환경보전법) ja sen täytäntöönpanosäännöksellä [1][2].
- Sellaisen laitteiston omistajan, jonka jäähdytyskapasiteetti on vähintään 20 tonnia vuorokaudessa (20 RT), on noudatettava kylmäaineiden hallintastandardeja, tarkistettava vuodot vähintään kerran vuodessa, pidettävä lokikirjaa ja raportoitava vuosittain [2].
- Kylmäaineita yritystoimintana talteen ottavien on oltava rekisteröityneinä kylmäaineiden talteenottoyrityksinä (냉매회수업) vaadituilla laitteilla ja koulutetulla henkilöstöllä varustettuina [1][2].
- Etelä-Korea ratifioi Kigalin muutoksen 19. tammikuuta 2023. Sen jälkeen otsonilaki on rajoittanut HFC-yhdisteitä: kulutus jäädytettiin vuonna 2024 ja sen on laskettava 80 % vuoteen 2045 mennessä [3][4][5].
- Ympäristöministeriö suunnittelee laskevansa rajan 10 RT:hen ja poistavansa korkean GWP:n HFC-yhdisteet tuoteryhmä kerrallaan vuodesta 2027 alkaen [6].
- Kylmälaitokset ovat myös painelaitteita korkeapainekaasuturvallisuuslain (High-Pressure Gas Safety Control Act) mukaan, ja niillä on lupia ja teknisiä vaatimuksia KGS-koodeissa [7][8].
Kolme lakia säätelee kylmäaineita
Etelä-Korealla ei ole yhtä ainoaa lakia, joka vastaisi EU:n F-kaasuasetusta. Kylmäaineiden käsittelyä asennetuissa laitteissa säädellään ilmansuojelulailla 대기환경보전법 (Clean Air Conservation Act), artikloilla 76-9 – 76-15, sekä sen täytäntöönpanoasetuksella (대기환경보전법 시행규칙) [1][2]. HFC-aineiden saatavuutta säädellään otsonikerroksen suojelua koskevalla lailla 오존층 보호 등을 위한 특정물질의 관리에 관한 법률 (Act on the Management of Specified Substances for the Protection of the Ozone Layer, otsonilaki; uudelleennimetty vanhemmasta nimestä, joka päättyi sanoihin 제조규제 등에 관한 법률, 18. lokakuuta 2022 tehdyllä muutoksella) [3]. Kylmälaitosten turvallisuutta säädellään painekaasuturvallisuuslailla 고압가스 안전관리법 (High-Pressure Gas Safety Control Act) [7].
Kylmäaineiden hallintasääntöjen viranomainen on ympäristöministeriö, joka nimettiin uudelleen syksyllä 2025 nimellä 기후에너지환경부 (Ministry of Climate, Energy and Environment). Säännöt annetaan nyt sen nimissä [2]. Ozonilakia ja HFC-kiintiöitä hallinnoi elinkeinoministeriö, jonka nimi on lakimuutoksen (1. lokakuuta 2025) jälkeen 산업통상부 (Ministry of Trade and Industry; aiemmin MOTIE) [3][4].
Mitkä laitteet kuuluvat sääntelyn piiriin
Säännökset koskevat rakennusten lämmitykseen ja jäähdytykseen, elintarvikkeiden kylmä- ja pakastevarastointiin sekä muuhun teolliseen käyttöön tarkoitettuja kylmäainetta käyttäviä laitteistoja, joiden jäähdytyskapasiteetti on vähintään 20 tonnia vuorokaudessa (20 RT) [2]. Kapasiteetti lasketaan korkeapainekaasusääntöjen mukaisesti. Pienemmän kapasiteetin laitteistot eivät tällä hetkellä kuulu sääntelyn piiriin, vaikka niiden täytös olisi suuri [2].
Omistajan velvollisuudet
Säännösten piiriin kuuluvan laitteiston omistajan, haltijan tai johtajan (소유자등) on noudatettava kylmäaineiden hallintastandardeja, 냉매관리기준, täytäntöönpanosäännöksen liitteessä 35-3 [1][2]:
- Kylmäainetta ei saa päästää ilmakehään, eikä se saa vuotaa talteenoton, uudelleenkäytön, varastoinnin, kuljetuksen tai luovutuksen aikana [2].
- Komponentit, joissa vuotoja voi esiintyä, kuten kompressori, putkisto ja paisuntaventtiili, on tarkastettava vuotojen varalta vähintään kerran vuodessa silmämääräisesti ja vuodonetsimellä [2].
- Vuototarkastus, joka tehdään vähintään kerran vuodessa turvallisuudenhallintasääntöjen tai korkeapainekaasulain määräaikaistarkastuksen yhteydessä, katsotaan tehdyksi [2][7].
- Jos vuoto havaitaan, syy on tutkittava ja laitteisto korjattava viipymättä [2].
- Romutuksen, luovutuksen, huollon tai siirron yhteydessä kylmäaine on otettava talteen, joko omistajan toimesta määrätyillä laitteilla tai rekisteröidyn talteenottoyrityksen toimesta [1][2].
Lokikirja ja raportointi
Huolto, talteenotto ja hävittäminen on kirjattava kylmäainelokikirjaan, 냉매관리기록부 (lomake 63), jota on säilytettävä 3 vuotta [2]. Kopio liiteasiakirjoineen on toimitettava ministeriölle seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. Sähköiseen kylmäainetietojärjestelmään, 냉매정보관리시스템 (RIMS, ylläpitäjänä Korea Environment Corporation), syötetyt tiedot katsotaan toimitetuiksi syöttöpäivänä [2].
Rekisteröidyt talteenottoyritykset
Vuoden 2018 lakimuutoksen jälkeen kenen tahansa, joka harjoittaa kylmäaineiden talteenottoliiketoimintaa, on oltava rekisteröitynä ministeriölle nimellä 냉매회수업 (kylmäaineiden talteenottoyritys). Rekisteröinti edellyttää tiloja, laitteita ja teknikkoja, jotka täyttävät täytäntöönpanoasetuksen kriteerit [1]. Yrityksen on noudatettava kylmäaineiden hallintastandardeja, kirjattava tuloksensa talteenottotietueeseen (lomake 68), jota säilytetään 3 vuotta, ja raportoitava ne, elleivät tiedot ole jo RIMS-järjestelmässä [1][2]. Se ei saa lainata nimeään tai rekisteröintitodistustaan muille [1]. Sen teknikkojen on suoritettava peruskoulutus 4 kuukauden kuluessa rekisteröinnistään, minkä jälkeen on käytävä täydennyskoulutus [2].
Otsonilaki ja HFC-yhdisteiden vähentäminen
Etelä-Korea talletti Montrealin pöytäkirjan Kigalin muutoksen ratifioinninsa 19. tammikuuta 2023, ja muutos tuli maassa voimaan 19. huhtikuuta 2023 [5]. Otsonilakia muutettiin siten, että HFC-yhdisteet ovat säänneltäviä aineita, jotka on jaettu kahteen ryhmään. Laki antaa myös perustan vaatia HFC-23:n tuhoamista ja periä maksuja [3][4]. Etelä-Korea noudattaa Montrealin pöytäkirjan artiklan 5 mukaista kehitysmaiden aikataulua: kulutus (tuotanto plus tuonti miinus vienti) jäädytettiin vuonna 2024 ja se on leikattava vaihe vaiheelta 80 % perustason alapuolelle vuoteen 2045 mennessä [4].
Vaiheittainen vähentäminen tapahtuu tuottajille ja maahantuojille asetettujen kiintiöiden kautta, ei yksittäisiin laitteistoihin kohdistuvien vaatimusten kautta [3][4]. Varaudu siihen, että korkean GWP:n HFC-yhdisteiden saanti vaikeutuu.
Suunnitellut muutokset 2025–2027
Joulukuussa 2024 ympäristöministeriö esitteli yhdessä muiden ministeriöiden kanssa suunnitelman HFC-päästöjen vähentämiseksi noin 20 miljoonalla tonnilla CO2e vuoteen 2035 mennessä [6]. Suunnitelma sisältää:
- Kylmäaineiden hallintasääntöjen piiriin kuuluvien laitteistojen raja laskee 20 RT:stä 10 RT:hen, ja laitteistoille, jotka vuotavat toistuvasti, voidaan antaa parannusmääräys.
- Siirtyminen matalan GWP:n kylmäaineisiin tuoteryhmittäin: vuodesta 2027 alkaen tuotteille, joilla on jo vaihtoehtoja, kuten kotitalousjääkaapit, ja vaiheittain vuosina 2028–2032 teolliselle jäähdytykselle ja muille.
- Jääkaappien ja ilmastointilaitteiden merkitseminen kylmäainetyypillä, määrällä ja GWP:llä.
- Regeneroidun kylmäaineen laajempi käyttö laatusertifiointijärjestelmän kera sekä julkisen sektorin suorittama jäännöskylmäaineen talteenotto laitteiston vaihdon tai romutuksen yhteydessä.
Korkeapainekaasulaki ja KGS-koodit
Kylmälaitos lasketaan korkeapainekaasun valmistukseksi (냉동제조). Laitos, jonka jäähdytyskapasiteetti on vähintään 20 tonnia vuorokaudessa, vaatii luvan. Kylmäaineille, jotka eivät ole tulenarkoja eivätkä myrkyllisiä, lupa vaaditaan 50 tonnista alkaen teollisuuskäytössä ja kylmävarastoissa sekä 100 tonnista alkaen rakennusten lämmityksessä ja jäähdytyksessä. Pienemmät laitokset saattavat sen sijaan edellyttää ilmoitusta: 3 tonnista vuorokaudessa alkaen tai 20 tonnista vuorokaudessa alkaen palamattomille ja myrkyttömille kylmäaineille (täytäntöönpanoasetus art. 4) [7].
Tekniset vaatimukset sisältyvät Korea Gas Safety Corporationin KGS-koodeihin. KGS FP113 kattaa kylmälaitosten tilat, tekniikan ja tarkastukset, ja KGS AA111 kattaa korkeapainekaasulle tarkoitettujen kylmäkoneiden valmistuksen [8].
Käytännön tarkistuslista
- Laske laitoksen jäähdytyskapasiteetti korkeapainekaasusääntöjen mukaisesti. Se ratkaisee sekä kylmäaineiden hallintavelvollisuudet (20 RT) että luvan tai ilmoituksen korkeapainekaasulain nojalla [2][7].
- Tarkista vuodot vähintään kerran vuodessa ja kirjaa tulos lokikirjaan tai RIMS-järjestelmään [2].
- Käytä rekisteröityä talteenottoyritystä, kun kylmäaine on otettava talteen, ellei omistajalla ole vaadittuja laitteita [1][2].
- Toimita lokikirja seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä [2].
- Valitse uusiin hankkeisiin matalan GWP:n kylmäaineet: HFC-kiintiöt pienenevät ja uusia tuotevaatimuksia on tulossa [4][6].
Laske itse
Artikkelin käsitteet
Lähteet
- 국가법령정보센터 (law.go.kr) – 대기환경보전법 (Clean Air Conservation Act), Articles 76-9 to 76-15
- 국가법령정보센터 (law.go.kr) – 대기환경보전법 시행규칙 (Enforcement Rule), Articles 124-6 ff. and Annexes 35-2 and 35-3
- 국가법령정보센터 (law.go.kr) – 오존층 보호 등을 위한 특정물질의 관리에 관한 법률 (Act on the Management of Specified Substances for the Protection of the Ozone Layer)
- MOTIE via korea.kr – 지구온난화 물질(HFC) 규제 시행 (HFC regulation takes effect, 2023)
- UN Treaty Collection – Amendment to the Montreal Protocol (Kigali, 2016): status of ratification
- Ministry of Environment via korea.kr – 냉매 등에 쓰이는 수소불화탄소, 온실효과 낮은 물질로 단계별 전환 (HFC management improvement plan, December 2024)
- 국가법령정보센터 (law.go.kr) – 고압가스 안전관리법 시행령 (High-Pressure Gas Safety Control Act, Enforcement Decree), Articles 3–4
- Korea Gas Safety Corporation – KGS Code information system (KGS FP113, KGS AA111)