Tiedosto on linkkitiedosto: avaa projekti selaimessa kaksoisnapsauttamalla sitä tai valitse se painikkeella Avaa. Vanhempia .json-tiedostoja voi edelleen avata.
Vinkki: vedä eristeen keltaista kahvaa ulos tai sisään – se pysähtyy vakiopaksuuksiin. Materiaali, päällyste ja höyrynsulku koskevat koko projektia.
| Putki | Putken ulkohalk. [mm] | Paksuus [mm] | θm [°C] | λ [W/(m·K)] | De [mm] | hcv [W/(m²·K)] | hr [W/(m²·K)] | R′ins [m·K/W] | R′se [m·K/W] | θs [°C] | θd [°C] | q′ [W/m] | Paljas putki [W/m] | sd [m] | Pituus [m] | Huomautukset |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Jäähdytysveden meno | 35 | 6 | 12,3 | 0,0342 | 47 | 4,29 | 5,24 | 1,37 | 0,711 | 18,5 | 16,7 | 9,13 | 19,5 | 42 | 25 | |
| Imulinja | 28,6 | 9 | 3,45 | 0,0333 | 46,57 | 4,54 | 5,19 | 2,33 | 0,702 | 16,9 | 16,7 | 11,5 | 32,7 | 63 | 15 | |
| Split-ilmastointi neste/imu | 15,9 | 13 | 16,8 | 0,0347 | 41,87 | 22,8 | 5,65 | 4,45 | 0,267 | 28,6 | 28,2 | 5,3 | 35,5 | 91 | 12 | |
| Lämmityksen meno | 33,7 | 0 | 55 | 0,0385 | 33,7 | 6,83 | 6,28 | 0 | 0,72 | 55 | 16,7 | −41,6 | −39,4 | 0 | 30 | Pinta 55,0 °C: kosketussuojaus |
| Lämpimän käyttöveden kierto | 22 | 0 | 60 | 0,039 | 22 | 7,89 | 6,44 | 0 | 1,01 | 60 | 16,7 | −34,7 | −29,5 | 0 | 15 | Pinta 60,0 °C: kosketussuojaus |
| Kylmä vesi | 18 | 6 | 15,1 | 0,0345 | 30 | 4,43 | 5,28 | 2,36 | 1,09 | 20,2 | 16,7 | 4,35 | 8,53 | 42 | 10 | |
| Nestelinja | 22,2 | 6 | 13,7 | 0,0344 | 34,23 | 4,45 | 5,26 | 2 | 0,957 | 19,5 | 16,7 | 5,75 | 11,7 | 42 | 15 | |
| Kuumakaasulinja | 22,2 | 0 | 70 | 0,04 | 22,22 | 8,38 | 6,76 | 0 | 0,945 | 70 | 16,7 | −47,6 | −40,5 | 0 | 10 |
q′ = (θa − θf) / (R′ins + R′se)R′ins = ln(De/Do) / (2π·λ(θm)), θm = (θf + θs)/2R′se = 1 / (hse·π·De), hse = hcv + hrhcv = 1,25·(ΔT/De)^0,25 (De³ΔT ≤ 10) | 1,21·ΔT^(1/3) | 8,1·10⁻³/De + 3,14·√(v/De) | 8,9·v^0,9/De^0,1hr = ε·σ·(Ts⁴ − Ta⁴)/(Ts − Ta)θs = θa − q′·R′se ≥ θd + Δθθd: Magnus, a = 17,62, b = 243,12 °Cd = D/2·[exp(λ/λref·ln((D + 2·dref)/D)) − 1]sd = μ·d, Z ≈ 5·sd MPa·m²·s/gNiin paksu, että ulkopinta pysyy ympäröivän ilman kastepisteessä tai sen yläpuolella. 25 °C:ssa ja 60 %:n suhteellisessa kosteudessa kastepiste on noin 16,7 °C; 28 mm:n kupariputki, jossa kulkee 6 °C:n jäähdytysvesi tyynessä ilmassa, tarvitsee silloin noin 4 mm elastomeerivaahtoa mustalla pinnalla (käytännössä ohuin vakiokoko) ja noin 7 mm kirkkaan alumiinipäällysteen alla. Suurempi kosteus, kylmempi väliaine tai tyyni nurkka vaatii nopeasti enemmän. Laskuri hakee kullekin putkelle pienimmän paksuuden (EN ISO 12241).
Kirkas metallipinta säteilee hyvin vähän lämpöä (emissiivisyys noin 0,05–0,15, kun kumilla tai maalilla se on 0,9), joten ulkopuolinen lämmönsiirtokerroin on pienempi ja pinta pysyy lähempänä putken lämpötilaa. Kylmissä putkissa tämä tarkoittaa kylmempää pintaa ja enemmän eristettä, jotta pysytään kastepisteen yläpuolella.
Kyllä. Vesihöyry diffundoituu lämpimästä ilmasta kohti kylmää putkea ja tiivistyy eristeen sisään, jos materiaali päästää sen läpi. Umpisoluiset materiaalit, kuten joustava elastomeerivaahto tai vaahtolasi, toimivat itse höyrynsulkuna; mineraalivilla ja PIR tarvitsevat tiiviin höyrynsulun ulkopuolelle (EN ISO 15758). Espanjan RITE vaatii yli 50 MPa·m²·s/g, Australian NCC J6D9 höyrynsulun kaikille jäähdytysväliaineille.
Joidenkin maiden laissa on taulukot: Saksa (GModG liite 8), Espanja (RITE IT 1.2.4.2.1), Englanti (Approved Document L), Australia (NCC J6D9 R-arvona) ja Sveitsin kantonit. Muissa, kuten Ruotsissa, Suomessa ja Norjassa, ei ole taulukkoa, vaan häviöt otetaan huomioon rakennuksen energiatehokkuudessa. Lain taulukot ovat energiavaatimuksia: laskuri tarkistaa aina myös kondensoitumisen ja käyttää suurempaa paksuutta.